Johanna Mäkinen
Ystävät ovat yksinkertaisesti puhdasta rakkautta ja hyväksyntää. Hyväksytään toisemme virheineen päivineen ja osoitetaan hyväksymällä myös sitä arvostusta toista kohtaan. Mikä parasta, ystävyydessä rakkaudella ei ole rajoja. Halutaan näyttää toiselle, että oikeasti välittää.
Ystävä voi olla ihminen, kumppani, sukulainen tai vaikkapa eläin, jonka kanssa on erityinen suhde. Mikään ystävyyssuhde ei ole samanlainen, onneksi. Jokaisen ihmisen välillä on erilainen kemia ja sidos, jota ei vaan voi kopioida. Tämä tekee ystävyydestä ainutlaatuista.
Ystäville ollaan rehellisiä, eikä tunneta häpeää. Uskalletaan kertoa kaikista syvimmät murheet ja hulluimmat haaveet, ilman sitä pelkoa, että toinen tuomitsee tai arvostelee. Ystävän kanssa ei tarvitse suodattaa sanomisiaan tai miettiä liikoja, sillä ystävä jo tuntee sinut.. jopa joskus paremmin kuin sinä itse. Ystävyys on vertaistukea puolin ja toisin. Ystävien apua voidaan pyytää minä hetkenä hyvänsä, jopa keskellä yötä ja he eivät ole siitä moksiskaan.
Toisinaan ystävä on se ihminen, joka palauttaa sinut maanpinnalle, takoo järkeä päähän ja avaa uusia näkökulmia. Tämä on ystävien rikkaus ja erityistaito juuri silloin, kun itse tahtoo nähdä vain murto-osan. Lukemattomat asiat usein ystävien avulla laajenee suuremmaksi, kuin itse osasi ajatellakaan.
Liian harvoin pysähtyy miettimään ystäviä ja heidän tärkeyttään. Ystävät usein tietävät olevansa arvokkaita, mutta ikinä ei ole pahitteeksi muistuttaa siitä. Ystävälle merkitsee pienetkin arjen teot ja kanssakäymiset todella paljon, etenkin kiinnostuksen osoittaminen. Ikinä ei myöskään voi liian usein kysyä ystävältä niinkin yksinkertaisia kysymyksiä kuin ”Mitä kuuluu?” tai ”Miten menee?”. Nämä pienet kiinnostuksen osoitukset merkitsevät ystävälle mahdollisuutta tulla kuulluksi ja sitä, että joku oikeasti välittää.
Ystävä on yksi hienoimmista asioista ihmisen elämässä ja ystävyys on hienointa, mitä voit jollekin toiselle antaa.