Julkisuudessa milloin mikäkin taho ja kansanosa nostetaan korona-ajan suurimmiksi kärsijöiksi. Jo tuotettu tutkimustieto näyttää kuitenkin selvästi, että sekä nuoret että toisaalta varsinkin heikkokuntoiset vanhukset ovat tämän ajan häviäjät.
Opiskelijat korkeakouluja sekä toisen asteen oppilaitoksia myöten ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa vaaditaan sosiaalista eristäytymistä ja itsenäistä opiskelua elämänvaiheessa, jossa monet normaalioloissa solmivat tärkeimmät ihmissuhteensa. Myös oppiminen tehostuu ryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta.
Oppilaitosten digiloikat ovat toki positiivinen puoli, mutta mitä pidempään etäopetus on kestänyt, niin sitä enemmän jaksamiseen ja opintojen etenemiseen liittyviä ongelmia on alkanut ilmetä. Kerätyssä tutkimustiedossa näkyy se, että hyvät oppilaat pärjäävät myös etäaikana, mutta opiskelumotivaation ylläpitäminen ilman sosiaalisia kontakteja on kaikille hankalaa pidemmän päälle.
Carl Åberg, Turun AMKn opiskelijakunnan puheenjohtaja, kertoo YLElle 16.11.2020 antamassaan haastattelussa (https://yle.fi/uutiset/3-11646928 ), että opiskelijat ovat edelleen arkoja puhumaan mielenterveyden ongelmistaan ja varsinkin miehet kokevat sen olevan merkki heikkoudesta. Samassa artikkelissa kuitenkin todetaan, että opiskelijoiden tarve mielenterveyspalveluille on noussut neljänneksellä vuonna 2020.
Suoraa yhteyttä koronaan ei voida todistaa, mutta voi esittää valistuneen arvauksen, että tilanne vaikuttaa ainakin osaan nuorista voimavaroja heikentävästi.
On syy mikä tahansa, että jonot ammattilaisten vastaanotoille kasvavat, niin oppilaitokset voisivat tarjota matalan kynnyksen tukea ennen kuin ongelmat kasaantuvat jopa niin, että opinnot uhkaavat keskeytyä.
Opintojen alkaessa tutortoiminta on tärkeää, jotta uudet opiskelijat oppivat uuden oppilaitoksensa tavoille ja luovat sosiaalisia kontakteja.
Opintojen keski- ja loppuvaiheessa mentorointi voisi edesauttaa opintojen etenemistä ja tulevaisuuden urasuunnitelmien tekoa. Mentorit voisivat olla pidemmällä opinnoissaan olevia opiskelijoita tai vaikkapa alumneja. Mentorointi on hyvä keino saada tukea ja sparrausta ilman sen suurempaa seremoniaa johonkin palveluun hakeutumisesta. Joskus oman mielen solmujen avaamiseen riittää jonkun luetettavaksi koetun henkilön kanssa juttelu, jonka jälkeen on taas helpompi edetä kohti päämäärää.
Hyvin järjestetystä tutoroinnista ja mentoroinnista hyötyvät kaikki. Opiskelijat pääsevät hyvin sisälle opiskelijaelämän rutiineihin, luovat ympärilleen tarvittavat sosiaaliset turvaverkot, saavat tukea, jos opinnot sakkaavat ja saavat vinkkejä työelämään siirtymisestä opintojen ollessa vielä käynnissä. Käytännössä samat tahot, jotka vastaavat tutor-toiminnasta voisivat pyörittää myös mentorointia.
Hanketyöntekijä Vappu Myllärinen MentoringNEETs hankkeesta