Vaikka ChatGPT ei olisi koskaan lyönyt itseään läpi, olisin silti keksinyt jotenkin kirjoittaa jotain roboteista tai tekoälystä. Tekoälyhypen kärkinimi ChatGPT (kehittäjä: OpenAI) ei tietenkään ole ainoa kielimalleihin pohjautuva keskustelubotti, vaan on muitakin, kuten Midjourney (Midjourney), Stable Diffusion (Hugging Face), Bard (Google) tai Claude (Anthropic). ChatGPT lienee Xamkin opiskelijoille tärkein, sillä Xamkin sähköisen Office-palvelun tarjoava Microsoft on investoinut miljardeja ChatGPT:n kehittäjä OpenAI:hin. Microsoftin kytkiessä Office 365:een (nykyään Microsoft 365) Copilotin, joka laajentaa tekoälyn käytön eri Microsoft-sovelluksiin (Word, Powerpoint, Excel, Outlook jne.), teknologiavastaisinkin lehtori tai opiskelija joutuu jollain tavalla kosketuksiin jonkin tekoälyratkaisun kanssa.
Mutta mitä ihmettä yllä oleva konsulttitekstimassa tarkoittaa opiskelijan kannalta? Sitä, että alussa eri käytäntöjen kehittäminen vaatii aikaa niin opiskelijoilta, lehtoreilta kuin Xamkin sähköisiltä palveluilta. Esimerkiksi Xamkin perusperiaatteet tekoälyn ja kielimallien käytöstä opinnoissa auttavat näiden määrittämisessä. Turnitin, jota käytetään plagoinnin ehkäisyyn, on ottanut käyttöön tekoälyntunnistamisen, mutta sen käytössä on olemassa vaara, että se tulkitsee ihmisen kirjoittaman tekstin tekoälyn kirjoittamaksi. Olin opiskelijaedustajana toukokuussa ChatGPT: Opettajan paras ystävä vai pahin vihollinen? -keskustelussa, jossa muina panelisteina ollut koulun opetushenkilökunta oli ymmärtäväinen tekoälyn sisäänmarssia kohtaan opetukseen.
Ainakin näissä edustajistovaaleissa tekoälystä on hyvä kampanjoida, ja kuka muukaan sopii ajamaan asiaa kuin ainoa edustajistovaaliehdokas, joka opiskelee robotiikkaa ja tekoälyä.
Kirjoittaja on opiskelijakunnan edustajistovaaliehdokas, robotiikan ja tekoälyn opiskelija Kouvolasta. Edustajistovaalien äänestys järjestetään sähköisesti 30.10.-8.11. Julkaisemme ehdokkaiden kirjoituksia nettisivuillamme kampanja-aikana loka-marraskuussa. Kaikki ehdokkaamme löydät täältä.